MIELIKUVIA MUUTTAMASSA

MIELIKUVIA MUUTTAMASSA

Aloitin työharjoitteluni Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen päiväryhmä Untuvassa lokakuun puolivälin tietämillä. Ihan tarkkaan en edes tiennyt minne olinkaan menossa, Perhetalo Haikaraan tietty,mutta itselläni oli myös vahva mielikuva pehmoisesta ensikodin ”jälkeläisestä”.Kuitenkin jo ennen harjoitteluani ja sen aikana, aina kun harjoittelupaikkani tuli puheeksi milloin kenenkin kanssa, kuulijat päivittelivät, miten olen hakeutunut turvakotitoimintaan mukaan ja kuinka raskasta minulla mahtaakaan olla.

Rehellisyyden nimissä minun on myönnettävä, että en edes
ollut ajatellut tällaista hyvin negatiivissävytteistä näkökulmaa Ensi- ja
turvakotitoiminnasta olevankaan. Siksi en ole ehkä edes osannut aluksi vastata
päivittelyihin. En oikeastaan edes ymmärtänyt tätä ennen kuin asia tuli
puheeksi eräässä kahvipöytäkeskustelussa: ilmeisesti suuri yleisö mieltää Ensi-
ja turvakotiyhdistyksen toiminnan juuri turvakotitoiminnan kautta ja
turvakoti-sanalla on jo itsessään ehkä jopa hieman pelottavakin kaiku. Jäinkin
miettimään, katsonko itse maailmaa liian vaaleanpunaisten lasien läpi.

Mitä toiminnasta voisi siis kertoa? On toki totta, että Ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminta on pitkälti vaikeissa elämäntilanteissa olevien perheiden tukemista ja työ on kyllä vaativaa, mutta se ei tarkoita,etteikö se voisi olla myös hyväntuulista, lämmintä ja kaikkia osapuolia palkitsevaa. Sittemmin aloinkin vastata päivittelyihin, että minua ei ole ikinä otettu mihinkään työpaikkaan yhtä avosylin vastaan, niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin puolelta. Lisäksi Haikarassa heti ulko-oven avattuaan aistii kotoisan ilmapiirin, mikä suorastaan pakottaa kaivamaan pehmoiset villasukat jalkaan ja astumaan peremmälle. Tunnelma joka puolella taloa on välitön ja aikuisten ja lasten iloa ja naurua kuuluu milloin mistäkin huoneesta.Vakaviakaan keskusteluita ei kaihdeta, mutta kaikille turvallisessa ympäristössä niistäkin uskaltaa puolin ja toisin puhua.

Päiväryhmä Untuvan toiminnassa se ”tylsä arki” nostetaan sille kuuluvalle paikalleen. Toimintapäivät rullaavat pitkälti saman aikataulun mukaan ja se jos mikä luo turvallisuutta niin asiakasperheiden isoille kuin pienille. Toimintakauden aikana huomioidaan tietysti myös kaikki vuodenaikaan kuuluvat juhlat, ja tämä minun harjoitteluni osuikin niiltä osin varmasti parhaaseen aikaan: pääsin juhlimaan ryhmän mukana Halloweenia,itsenäisyyspäivää sekä laskeutumaan joulun aikaan joululaulujen tahdissa ja piparkakkuja paistellen.

Tulin myös siihen tulokseen, että suuresti Ensi- ja turvakotiyhdistyksen tunnelmaan vaikuttava tekijä täytyy olla yhteisöllisyys.Nykyisessä Haikarassa yhdistys on toiminut reilun vuoden, ja näin ulkopuolisen silmin on ihana nähdä, kuinka yhdistyksen eri toimintamuodot ovat sulassa sovussa saman katon alla ja yhteistyö on arkipäivää. Yhdistystoimintaan kuuluvat lisäksi olennaisena osana asiakkaille sekä yhteistyökumppaneille järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, kuten vaikkapa harjoitteluni ajalle osuneet joulukorttiaskartelut kera glögin ja joulutorttujen tai Oskarin päivän puurojuhla, jolloin sulassa sovussa herkullisesta joulupuurosta nauttivat niin nykyiset kuin entisetkin työntekijät, nykyiset ja entiset asiakkaat sekä yhteistyökumppanit ja yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät, ketään toisen ylikorottamatta.

Olen tämän harjoittelun aikana oppinut kaikkiaan enemmän kuin uskalsin toivoa. Olen saanut seurata rautaisia ammattilaisia työssään ja olen saanut oppia heidän lempeästä, mutta silti varmasta tavastaan tehdä työtään. Olen saanut oppia myös asiakasperheiltä, jotka ovat avanneet minulle elämäänsä ja voin kaiken jälkeen vain ihailla heidän asennettaan elämään. Olen saanut huomata, kuinka suuri merkitys on työllä, millä tuetaan vanhempia heidän vanhemmuudessaan ja vuorovaikutuksessa oman lapsensa kanssa. Harjoitteluni loppumetreillä voin siis todeta, että ei, en katso maailmaa liian vaaleanpunaisten lasien läpi. En vain anna ennakkoluulojen pimentää näkökenttää.  

Kiitos tästä kokemuksesta ja Rauhaisaa Joulun aikaa.
Halataan kun tavataan! <3

-Laura-

Untuvaan retki kulkee,

siihen maan talvi sulkee,

ja kaunis on tie,

kun retkemme vie

kautta suuren talven ihmemaan.