Väkivaltatyö juhlii

Ensi- ja turvakotien liitto on juhlinut tänä vuonna 40 vuotista väkivaltatyön taivalta.
Ensimmäiset turvakodit perustettiin Suomeen v. 1979, mistä lähtien perheväkivallan
työmuotoja on kehitetty väkivallan kaikille osapuolille.
Juhlatilaisuuksia on järjestetty monella tasolla sekä EU-tasolla, valtakunnallisesti, että paikallisesti. Joka tilaisuudessa sanoma on sama: kaikilla on oikeus väkivallattomaan elämään;
kaikilla on oikeus saada apua ja tukea perheväkivaltaan; perheväkivallasta voi selviytyä;
perheväkivalta ei ole perheen yksityisasia, vaan siihen tarvitaan aina apua.

Myös Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti yhdistyksessä, Pysäkillä on juhlittu 10 vuotiasta
perhe- ja lähisuhdeväkivallan avopalvelutyötä. Juhlavuoden kunniaksi Pysäkin työntekijät ovat kiertäneet alueen perhekeskusten alueverkostoja, missä on käyty keskusteluja perheväkivallan monimuotoisuudesta ja avun tarpeellisuudesta yhdessä paikallisten tahojen kanssa.

Näissä keskusteluissa on tullut esiin, että väkivallasta puhuminen ei ole helppoa.
Työntekijän näkökulmasta väkivaltakokemuksen kuuleminen voi olla raskasta
ja puheeksi ottoon saattaa liittyä paine ratkaista ongelma suoraviivaisesti.
Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on turvallinen ympäristö asiasta puhumiselle
ja työntekijän kyky kestää asiakkaan tarina.
Joskus suoraan väkivallasta kysyminen voi tuntua asiakkaasta pelottavalta ja
tukkia väkivallan kokijan tai tekijän suun kokonaan. Puheeksi oton helpottamiseksi
tilannetta voi lähestyä pohtimalla perheen ilmapiiriä turvallisuuden näkökulmasta.
Mitkä asiat tuovat turvaa ja miten itse voi siihen vaikuttaa? Tämä voi avata keskustelua turvattomuudesta ja väkivallan kokemuksista. Asioita ei tarvitse saman tien ratkaista.
Työntekijää helpottaa se, että työyhteisössä pidetään yleisesti perheväkivalta-asiaa esillä
jatyöntekijöille on muodostunut yhteinen tieto, miten lähisuhdeväkivaltaan liittyviin
teemoihin työyhteisössä suhtaudutaan ja mihin asiakkaan voi tarvittaessa ohjata.
Tällöin työntekijä ei joudu ratkaisemaan lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asioita yksin.

Lapset jäävät herkästi huomiotta perheväkivaltatilanteissa.
Vanhemmat saattavat ajatella, että lapset eivät näe tai kuule mitään, eivätkä ole tietoisia
vanhempien välien selvittelystä. Kun lapset eivät kysy, niin asiat unohtuvat,
eikä asioita tarvitse ottaa puheeksi vaan ne lakaistaan maton alle. Kuitenkin väkivallalle
altistunut lapsi tarvitsee apua kuten aikuinen. Lapsella on myös oikeus tulla kuulluksi.
Lapsen kuulluksi tulemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Pysäkillä lapsen tapaamisissa tarjotaan lapselle mahdollisuus kertoa kokemuksestaan
turvalliselle ja luotettavalle aikuiselle, iänmukaisin ja toiminnallisin keinoin.
Lasten kanssa tehtävän työn ohella myös vanhempien kanssa tehtävä vanhemmuustyö
on erityisen tärkeää. Vanhemmuustyössä tavoitteena on, että vanhemmat tulevat tietoiseksi
väkivallan haitallisista vaikutuksista lapseen ja löytävät kyvyn suojata lasta.

Pysäkin 10-vuotisen työn näkökulmasta katsottuna voimme kuitenkin todeta, että alueemme väkivaltatyössä on menty eteenpäin. Perheväkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja keinoja lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi on enemmän. Asiakaspalautetta kerätään digitaalisin välinein ja palautteiden perusteella Pysäkin työ on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi. Verkostotyö on tärkeää, jotta perheväkivalta tunnistetaan ja siihen puututaan ajoissa. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia, jatketaan yhdessä perheväkivallan vastaista työtä.

Pysäkin tiimi: Kirsti, Silja ja Olli

Vastaa