Neuvoja vauvaperheille

Toisien vauvaperheiden kohtaamiseen on monia mahdollisuuksia Kymenlaakson alueella. Vertaistuki onkin ensiarvoisen merkityksellistä juuri tuossa elämänvaiheessa.

Sähköisestä perhekeskuksesta löydät koottuna kattavasti tietoa ja tukea vauva- ja lapsiperheen arkeen. Sieltä löytyvät myös koko Kymenlaakson kohtaamispaikat, joissa pääsee tapaamaan muita lapsiperheitä. On oleskelua, touhua, tapahtumia ja vertaisryhmiä. Kohtaamispaikoissa lapset saavat leikkikavereita ja vanhemmat saavat tukea muilta vanhemmilta ja ammattilaisilta. Kohtaamispaikkoja on eri puolilla Kymenlaaksoa. Jokainen kohtaamispaikka on omanlaisensa ja toimintaa järjestetään asukkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kohtaamispaikat ovat osa perhekeskusten toimintaa. Julkisten palveluiden lisäksi verkostossa on paljon muita lasten ja perheiden kanssa toimivia palveluja, seurakuntia, järjestöjä ja yhdistyksiä. Kohtaamispaikkaan ovat tervetulleita kaikki lapset, heidän perheensä ja läheisensä. Toiminta on maksutonta.

Tutustu:

https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/

Kohtaamispaikat:

https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/kohtaamispaikat

Raha koskettaa meitä kaikkia tulotasosta riippumatta, eikä siitä ole aina helppo puhua. Vauvan myötä perheen arki, rytmi ja elämäntavat usein muovautuvat uudelleen ja perheen raha-asiat muuttuvat. Käytännön asioiden suunnittelu on yksi tapa valmistautua uuteen elämävaiheeseen ja perhe-elämään. Avoin keskustelu auttaa purkamaan rahaan liittyviä arvolatauksia. Viimeistään raskausaikana on hyvä puhua, mitkä menot ovat yhteisiä ja miten niistä vastataan. On tärkeä konkreettisesti selvittää, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja mihin se kuluu. Yhteiset raha-asiat voi järjestää monin tavoin, mutta on tärkeää, että vanhemmat kokevat yhteisten menojen ja lapseen liittyvät kulujen jakautuvan kohtuullisella tavalla. Jo odotusaikana on hyvä selvittää, miten vanhempainvapaa vaikuttaa perheen tuloihin. Oman budjetin laatiminen voi olla hyvä idea. Varautuminen ja suunnitelmallisuus lisää hallinnan tunnetta.

Mitä vauva sitten tarvitsee? Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että mitä pienemmästä vauvasta on kyse, sitä vähemmällä hän tulee toimeen. Äitiyspakkauksella pärjää pitkälle. Monia vauva-ajan hankintoja tarvitaan vain lyhytaikaisesti, jolloin kannattaa selvittää mahdollisuudet vaihtaa, lainata ja vuokrata. Hyväkuntoisia, vähän käytettyjä vauvan vaatteita on runsaasti saatavilla ja niitä kannattaa suosia jo ekologisestakin näkökulmasta. Ostoksia tehdessä on hyvä pysähtyä miettimään, onko hankinnalle todellinen tarve.

Jos talousvaikeudet huolestuttavat sinua, apua saat Takuusäätiöstä:

https://www.takuusaatio.fi

Vauvan unirytmi mietityttää usein vanhempia. Vauvoilla valmius rytmisyyteen alkaa kehittyä n. 3kk eteenpäin. Tässä muutamia keinoja uni- ja valverytmin kehittämiseksi.

Aamu pyritään aloittamaan suurin piirtein samaan aikaan joka päivä.

1–3 kk vauva jaksaa olla hereillä n. 1-2 tuntia kerrallaan. Vähitellen niin, että lyhyin valveillaolojakso ajoittuu aamuun ja pisin iltaan.

Osa vauvoista kykenee ottaa tarvitsemansa lepotauot itsenäisesti, osa tarvitsee siihen vanhemman tukea.

Vauva syö yleensä parhaiten ollessaan virkeä ja levännyt.

Pikkuvauva jaksaa keskittyä seurusteluun tai leluun yleensä melko lyhyen aikaa.

Säännöllinen ulkoilu on hyvä ottaa osaksi päivärutiinia, ja vaunulenkit ovat tähän oiva tapa. Usein vauva nukahtaa vaunujen liikkeeseen ja tutkitusti vauvat nukkuvat paremmin raikkaassa ulkoilmassa.

Iltaa kohden on hyvä rauhoittua ja himmentää valoja. Turvalliset iltarutiinit valmistavat vauvaa yöunille.

Selkeää päivä- ja yörytmiä rutiineineen on hyvä noudattaa viimeistään 5–6 kk:n ikäisenä. Se luo vauvalle turvaa.

Vauvojen ja taaperoiden uniasioissa voit olla yhteydessä baby blues -työntekijään.

Vauvan pukeminen. Mistä tiedän, mitä pitää laittaa päälle?

Vaunuissa ulkoileva vauva on hyvin suojassa vaunukopassa, joten hän ei tarvitse vaatetta niin paljon kuin leikki-ikäinen lapsi. Sään ollessa nollan tuntumassa esimerkiksi kevytvanupuku on usein sopiva makuupussissa nukkuvalle vauvalle. Muutaman asteen pakkasessa äitiyspakkauksen lämmin toppapuku on vielä riittävä, mutta lämpötilan painuessa yli viiteen pakkasasteeseen tulee kerroksia lisätä ja toppapuvun alle on hyvä pukea villahaalari. Muista lämpimät pipot, tumput ja töppöset. Vauvan niskaa kokeilemalla voi saada osviittaa siitä, onko vaatetta ollut sopivasti. Hikinen niska kertoo, että vauvalla on ollut kuuma ja viileä niska puolestaan on merkki siitä, että ensi kerralla vaatetta voi laittaa vähän paksummin. Myös tavallista levottomampi nukkuminen voi kertoa siitä, että vauvalla on kylmä tai kuuma. Vauvoilla on myös yksilöllisiä eroja, kuten aikuisissakin, joten parhaiten oppii yrityksen ja erehdyksen kautta.

Jos epäröit, kysy apua neuvolasta tai vauvaperheiden chatista

Synnytys ja sen jälkeinen aika saa tuoreen äidin tunteet myllertämään. Äidin olo voi olla ylivirittynyt, jolloin rentoutuminen on vaikeaa. Raskauden ja synnytyksen aikaiset tapahtumat voivat pyöriä mielessä. Pienen vauvan avuttomuus ja tarvitsevuus herättävät vanhemmissa halun helliä, hoivata ja lohduttaa, mutta samalla niiden tuoma vastuu voi ajaa vanhemman ahdistuksen ja riittämättömyyden tunteisiin. Armollisuus itseään kohtaan on tärkeää.

Synnytyksen jälkeiset mielialan muutokset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Synnytyksen jälkeinen herkistyminen eli baby blues, synnytyksen jälkeinen masennus ja synnytyksen jälkeinen psykoosi eli lapsivuodepsykoosi.

Baby blues on normaalia synnytyksen jälkeistä herkistymistä. Jos alakulo jatkuu pidempään kuin muutaman viikon, on hyvä hakea apua, koska kyse voi olla synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jolloin varhainen hoito on tärkeää. Vanhempien hyvinvointi ja mahdollisuus iloita lapsestaan ovat perusta lapsen myöhemmälle itsetunnolle.

Apua voit pyytää esimerkiksi neuvolasta tai vauvaperhetyö-työntekijältämme.

Lisätietoa ja vertaistukea:

Äidit irti masennuksesta ÄIMÄ ry, https://aima.fi/

Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa.

Mitä vanhempi voi tehdä sen tukemiseksi?

-Katsele vauvaa ja hymyile hänelle. Vähitellen vauva katselee takaisin ja myöhemmin alkaa äännellä ja hymyillä sinulle.
-Juttele ja laula vauvalle. Näin vauva oppii tuntemaan äänesi, joka tuo hänelle turvaa.
-Pidä vauvaa lähelläsi ja käsittele häntä lempeästi.
-Vastaa vauvan itkuun. Aina ei voi tietää mitä vauva tarvitsee, mutta ota syliin ja lohduta. Älä jätä yksin.
-Tutut tavat rauhoittavat ja tuovat turvaa.
-Kiinnitä huomiota, miten käytät digilaitteita vauvan lähellä. Vauva tarvitsee katsetta ja aitoa läsnäoloa.
-Loruttele, hiero ja silittele. Kosketus vahvistaa sinun ja vauvan välistä sidettä.
-Jos koet kiintymyssuhteen muodostamisessa vaikeuksia tai vauvan hoitaminen tuntuu raskaalta, pyydä apua. Älä jää yksin.

Vauva-arjessa kahdenkeskisen parisuhdeajan järjestäminen voi vaatia suunnitelmallisuutta ja joustavaa suhtautumista, mutta on tärkeää hoitaa parisuhdetta myös vanhemmuudesta irrallisena asiana. Parisuhdetta voi vaalia arjen keskelläkin pienillä teoilla; aamupalan laittamiselle toiselle, kosketuksella ja kauniilla sanoilla. Kaikki keinot, joilla osoittaa tukevansa toista tässä uudessa elämäntilanteessa vahvistavat kumppanuutta. Hyvät hetket ja positiivinen palaute kannattelevat myös mahdollisten haastavien aikojen läpi.

Vastuuta vauvanhoidosta kannattaa jakaa ja pyrkiä järjestämään molemmille vanhemmille hetkittäin omaa aikaa, jolloin parisuhteelle ja sen hoitamiselle jää enemmän voimavaroja. On hyvä myös muistaa, että vanhempien tavat hoitaa vauvaa ja olla hänen kanssaan, voivat erota merkittävästikin toisistaan, eikä siinä ole mitään väärää, vaan se enemmänkin edesauttaa yksilöllisen kiintymyssuhteen rakentumista. Uutta perheenjäsentä on tärkeää hoitaa myös yhdessä, sillä yhteinen hoiva saa aikaan samankaltaista hormonituotantoa ja tiivistää ”perhehenkeä”.

Lue lisää:

Parisuhdekeskus Kataja: https://parisuhdekeskus.fi/

”Ovesta ulos pääseminen on vauvaperheessä joskus todella vaikeaa ja stressikäyrä nousee. Kaikilla on kuuma, vauva itkee väsymystä ja tukalaa oloa ja perillä pitäisi olla jo. Vauva aistii vanhemman stressin.”

Rauhoittumiskeinojen löytäminen auttaa eteenpäin ylivoimaiselta tuntuvasta tilanteesta.

Mielikuvat vanhemmuudesta ja todellisuus eivät aina kohtaa ja arkiset tilanteet voivat tuntua hetkittäin äärettömän raskailta. Tietoista rauhoittumista on jo kolme pitkää sisäänhengitystä keskittyneenä vain juuri tähän hetkeen. Tietoinen rauhoittuminen auttaa tunnistamaan omia tunteita ja helpottaa palaamista tilanteeseen vauvan luo. Tietoisuus- eli mindfulnessharjoitukset edesauttavat myötätuntoista ja joustavaa suhtautumista itseen ja toisiin, ja sillä on puolestaan positiivisia vaikutuksia stressinhallintaan. Kiinnitä huomiota siihen, miten puhut itsellesi. Itsemyötätuntoa voi harjoittaa. Pysähdy. Kerro itsellesi, että sinä riität. Jos erilaiset huolet kuormittavat mieltäsi, kerro itsellesi, että tässä hetkessä kaikki on hyvin.

Vauvapysäkin videot ja podcastit paneutuvat stressiin vauvaperheissä ja käsittelevät sitä, miksi stressi on niin yleistä. Videoissa kuvataan tavallisia vauva-arjen tilanteita ja löydetään tapoja selvitä pulmista. Jokaisessa jaksossa vieraiden kanssa pohditaan myös arjen keinoja stressinhallintaan.

Tutustu:

Tutustu myös Neuvokas perhe -sivuston mindfulnessharjoituksiin:

https://neuvokasperhe.fi/liikkuminen-ja-lepo/rentoutuminen-ja-mindfulness/