Vauvaperheiden päihdehoitomalli toimii jo Kymenlaaksossa, ja uusia palveluita kehitetään
Päihteitä käyttävät äidit tarvitsevat varhaista apua



Taannoin iloinen puheensorina täytti kaksi bussia Kymenlaaksossa. Sote-alan aikuiset ”luokkaretkeläiset” matkasivat Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Nuppulaisten kutsumana Kouvolasta ja Kotkasta kohti Vantaata. Päämääränä oli Virta-talo, jonne olimme sopineet tutustumisen sekä Vantaan kaupungin Enna-mallin, että Helsingin ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Koska luokkaretkien luonteeseen kuuluu, että aina sattuu ja tapahtuu, toki toisesta bussista puhkesi rengas kesken menomatkan. Haasteetkaan eivät silti pysäyttäneet tahtotilaa päästä ottamaan selvää, miten Vantaalla on ratkaistu ennakollisiin lastensuojeluilmoituksiin liittyviä pulmia, ja kuinka vauvalähtöistä päihdetyötä toteutetaan Helsingin ensi- ja turvakotiyhdistyksen Pidä kiinni® -palveluissa.
Vantaan Enna-mallia edelsi huoli siitä, että ennakollisia lastensuojeluilmoituksia ei ollut tullut tilanteissa, joissa odotusajan avulla olisi todennäköisesti onnistuttu ehkäisemään lasten syntymän jälkeisiä kiireellisiä sijoituksia. Vauvan kiireellinen sijoitus suoraan synnytyksen jälkeen on surullinen tapahtuma kaikille osapuolille. Vantaalla haluttiin lähteä selvittämään, miten tulisi toimia, jotta odotusaikainen apu ja tuki tavoittaisi riskiperheet ja vauvan ensi hetket tulisi mahdollisimman hyvin turvattua.
Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten käsittely päätettiin keskittää muutamalle työntekijälle, jotka antoivat palvelulupauksensa siitä, että heidän käsissään prosessi etenee jouhevasti ja tarvittaviin tahoihin ollaan yhteydessä. Ilmoituksen vireille tulosta työntekijät ottivat – ja ottavat edelleen – perheeseen yhteyden kahden viikon sisällä riippumatta siitä, missä vaiheessa raskaus on. Enna-mallia kehittäessään työntekijät ottivat käytänteeksi pyytää asiakkailtaan palautetta ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käsittelystä ja saamastaan tuesta.
Enna-käytäntö on nyt vakiintunut Vantaalle. Erityisinä, luokkaretkeläisten keskuudessa innostusta herättäneinä nostoina mainittakoon, että Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käsittelyn keskittäminen muutamille vakiotyöntekijöille toi selkeyttä ja toimivaa rakennetta sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään työhön, että asiakkaiden kanssa toimimiseen. Lisäksi Ennalaiset olivat huomanneet, että erityisesti talousteema kuormittaa merkittävästi monia odottavia perheitä ja oli syytä ottaa huomioon tuentarpeen selvittämisessä. Jotta sikiön kehitystä vaarantavaa stressiä, päihteitä ja muita haittatekijöitä ennätetään ehkäisemään tai edes lieventämään, ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulisi saada vireille ja työn alle mahdollisimman varhain.
Vantaan Ennalaisista välittyi arvostus ja sitoutuminen työhön ja perheiden tukemiseen. Kohtaaminen oli inspiroivaa ja sai aikaan vilkasta ajatustenvaihtoa meidän kymenlaaksolaisten ammattilaisten parissa. Täälläkin tehdään työtä välittävällä otteella ja suurella sydämellä. Niistä on hyvä pitää kiinni ja samalla tiivistää entisestään rikasta yhteistyötä heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Pidetään yhdessä huolta siitä, että jokainen on turvassa.
Helsingin ensi- ja turvakotiyhdistyksen vauvalähtöisen päihdetyön menetelmien esittelyä olisi voinut niin ikään kuunnella vaikka koko päivän. Tarkan selostuksen sijaan haluaisin kuitenkin tehdä kaksi erityistä nostoa puheenvuorosta: Ensinnäkin, ei voi alleviivata tarpeeksi, kuinka merkittävää varhaisen vuorovaikutuksen hoitaminen on perheille, jossa päihdeongelmaisille vanhemmille syntyy vauva. Vanhemman pelkkä päihteettömyys ei riitä turvaamaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, vaan puitteet turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiselle tulee myös turvata. Pidä kiinni® -ensikodeissa ja avopalveluissa tehdään päivittäin työtä sen eteen, että mahdollisimman moni lapsi saa turvallisen alun elämälleen yhdessä omien vanhempiensa kanssa. Toisekseen vaikutuksen teki Helsingin ensi- ja turvakotiyhdistyksen kaunis motto: ”Kun muissa herää huoli, meissä syntyy toivo.” On totisinta totta, että toiveikkuus on yksi merkittävimmistä voimavaroista vauvaperheitä tukiessamme. Toiveissamme on pelastaa jokainen lapsi maailmalle.
Fiia Eho
Pidä kiinni® -vastaava sosiaalityöntekijä, YTM
Päihdetyön ammattitutkinto, mindfulness MBSR-ohjaaja
ICDP-ryhmänohjaaja
Koskaan ei ole liian aikaista hakea apua
Tytöt kohtaavat paljon väkivaltaa seurustelusuhteissa – asenteisiin on puututtava
Väkivallan vähentäminen edellyttää muutoksia asenteissa
Yhteiskunnassa näkyvät asenteet ovat yhteyksissä väkivallan yleisyyteen. Asenteet eri sukupuolia kohtaan asettavat ihmiset eri tavoin väkivallalle alttiiksi. Viranomaisten asenteet vaikuttavat puolestaan siihen, miten vakavasti eri väkivaltatilanteisiin suhtaudutaan.– Esimerkkejä haitallisesta asenteesta on naisiin kohdistuvan väkivallan kieltäminen, näkymättömäksi tekeminen ja mitätöinti. Väkivaltaa kokeneiden kokemuksia saatetaan vähätellä ja uhreja syyllistää, Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön asiantuntija Riina Karjalainen sanoo.– Meidän tulisi tunnistaa ja tunnustaa, että meillä Suomessa on suoraa naisiin kohdistuvaa vihaa ja väkivaltaa ja niiden taustalla mitätöiviä asenteita.Asenteet periytyvät ja niitä opitaan ympäristöstä. Väkivaltaiset toimintamallit eivät käynnisty nuorten alkaessa seurustella, vaan niillä on aina oma taustansa. Nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan puuttuminen on aikuisten tehtävä. Nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka eivät pelkää kysyä väkivallasta tai pelkää kuulla siitä.Monet nuoret kuitenkin kokevat paineita näyttää ulospäin, että kaikki on hyvin. Monesti odotetaan äärimmäisiin tilanteisiin eikä henkisestä väkivallasta kerrota välttämättä ollenkaan. Toisaalta häpeä nostaa myös aikuisten kynnystä hakea apua.– Pelkona on, että iso osa ihmistä ei saa ajoissa apua. Väkivallan seurausten korjaaminen on vaikeampaa. On ensisijaisen tärkeää, että terveydenhuollossa väkivalta otetaan puheeksi pienimmästäkin epäilystä ja että ihmisen hätä otetaan tosissaan. Väkivallasta puhumisen kynnys on usein korkea ja jos ihminen sivuutetaan, hän ei välttämättä ota asiaa puheeksi enää uudestaan, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.Keskustelu purkaa haitallisia asenteita
Vaikka asenteet vaikuttavat yhteiskunnan eri tasoilla, voidaan niihin silti vaikuttaa. Asenteiden purkaminen tapahtuu esimerkiksi keskustelemalla ja jakamalla tietoa sukupuolikäsityksistä ja epätasa-arvosta.Tällä viikolla alkaa Suomen kansallisen väkivaltaobservatorion Valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jonka teemana on naisiin kohdistuva väkivalta ja asenteet. Kampanja alkaa perjantaina 25.11., jolloin vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Silloin Narinkkatorilla Helsingissä on nähtävillä Silent Witness -näyttely Suomessa parisuhdeväkivallan vuoksi menehtyneiden naisten muistoksi. Maanantaina 28.11. Kuullaan asenteita tutkineita sekä naisiin kohdistuvan väkivallan parissa työskenteleviä ammattilaisia kampanjan webinaarissa.Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä tehdään myös ehkäisevää väkivaltatyötä nuorten parissa, muun muassa kouluyhteistyön kautta. Keskustelua erityisesti nuorten kanssa käydään Ensi- ja turvakotien liiton Nuoret väkivaltaa vastaan -hankkeessa, jossa lisätään tietoutta turvallisista ihmissuhteista, lähisuhdeväkivallasta, sukupuolirooleista sekä avun saannin mahdollisuuksista. Nuoret ovat hankkeessa mukana vaikuttamassa ja välittämässä tietoa turvallisista ihmissuhteista ja yhteiskunnasta.Apua kaikille väkivallan osapuolilleEnsi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttavat väkivallan kokijoita ympäri Suomen 19 turvakodissa ja 22 yhdistyksen tarjoamissa avopalveluissa. Niissä autetaan kaikkia väkivallan osapuolia, myös väkivallan tekijöitä ja väkivallan keskellä eläviä lapsia. Kuka vain voi pyytää apua ja neuvoa anonyymisti ja turvallisesti Ensi- ja turvakotien liiton Apua väkivaltaan -chatissa. Ohjeita väkivallan tunnistamiseen löytyy sivulta nettiturvakoti.fi.– Jos parisuhteessasi tai perheessäsi on väkivaltaa, älä jää odottamaan parempaa huomista. Ensimmäinen askel on ottaa rohkeasti asia puheeksi ja hakea apua, Riina Karjalainen kannustaa.Lisätietoa
Riina Karjalainen, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija riina.karjalainen@etkl.fi p. 044 0970790Turvallinen lähisuhde tai parisuhde ei synny sattumalta
Turvallinen lähisuhde tai parisuhde ei synny sattumalta
Oletko joskus ihmetellyt, että mikä ihme siinä on, että löydät itsesi toistuvasti saman kaltaisista, ehkä turvattomistakin, tilanteista ihmissuhteissasi/parisuhteessasi? Joskus vastaus voi löytyä varhaislapsuudessa muodostuneesta kiintymyssuhteesta sekä lapsuuden kodissa omaksutuista vuorovaikutustavoista tai yhteyden puutteesta omiin tunteisiin, ajatuksiin ja toimintaan.
Lapsen kiintymyssuhdemalli ja vuorovaikutuksen tavat kehittyvät vuorovaikutuksessa vanhempaan/huolta pitävään aikuiseen. Lapsi tarkkailee ympäristöään ja aistii terävästi kodin ilmapiiriä ja sanotaankin että parisuhde on lapsen koti. Lapsen turvallisuus koostuu ohjauksesta ja kosketuksesta (kannustava ohjaaminen, opastus ja säätely), hyvästä hoidosta, läsnäolosta ja kohtaamisesta (tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja hyväksyminen sekä vahvuuksien tukeminen) ja erityisesti kannustavasta suhteesta (läheisyys, lämpö ja ilo yhdessä olemisesta). Voit tarkistaa onko perheesi turvallinen täältä.
Jokainen ihminen tarvitsee liittymisen ja yhteen kuulumisen kokemusta ensin hoivaajaan ja myöhemmin toisiin ihmisiin. Jokaiselle nuorelle ja aikuiselle on elämän varrella kehittynyt keinoja, miten pyrimme pitämään kontaktin yllä läheiseen ihmiseen tai ihmisryhmään. Silloin kun kontakti on uhattuna tai kontaktin menettämisen pelko laukeaa, toimimme aikaisemmin opittujen keinojen ohjaamina. Stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi yksin jäädessä, epävarmuuden tai pelon hetkinä, sekä pienen lapsen kohdalla erotilanteissa hoitajasta, kiintymyssuhdemalli aktivoituu. Aikuisella ihmisellä kiintymysmalli voi aktivoitua myös elämän normaaleissa siirtymävaiheissa ja tavanomaisissa kriisitilanteissa (lapsen syntyminen, muutto, työpaikan vaihdos) sekä odottamattomissa stressiä ja traumaattisia kokemuksia tuottavissa tilanteissa (odottamaton ero, taloudellinen menetys, sairastuminen, läheisen kuolema). Kiintymyssuhdemalleihin ja teoriaan voi tutustua esim. täällä ja täällä.
Riidat ja erilaiset konfliktitilanteet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Silloin kun riidat sovitaan, ne lisäävät yhteistä ymmärrystä itsestä ja toisesta, eivätkä herätä pelkoa voidaan ajatella riitojen olevan turvallisia. Työssämme autamme lähisuhdeväkivaltaa kokeneita ja sitä tehneitä ihmisiä turvallisempaan väkivallattomaan elämään. Usein parien kanssa työskennellessä havaitsemme parien erirytmisyyttä mikä voi näyttäytyä konflikti- ja riitatilanteiden välttelynä tai vastaavasti takertumisena. Välttelijä voi ajatella, että kun olen hiljaa, myötäilen ja pidän asiat itselläni niin riitoja ei synny ja hän toimii sen mukaisesti. Takertuja voi ajatella, että nyt minä jankkaan niin kauan, kunnes asia selvitetään. Hän saattaa ajatella, että tämä asia selvitetään tässä ja heti ja hän toimii sen mukaisesti.
Välttelijä on saattanut elämänsä aikana selviytyä omalla tavallaan monista elämän haasteista. Taipumus painaa tärkeät tunteet ja ajatukset sivuun aiheuttaa kuitenkin suurta painetta ihmisen sisällä, minkä on päästävä purkautumaan tavalla tai toisella. Takertuja on samoin voinut hyötyä omasta selviytymiskeinostaan ja siksi saattaa kokea oikeudekseen vaatia välttelijältä itsensä kaltaista toimintaa. Puhuminen on erinomainen keino purkaa tunteita ja ajatuksia, mutta puhumiseen ei voi pakottaa. Puhuminen on myös taito siinä missä pyörällä ajo, sen voi opetella ja sen voi oppia. Puhumisen taitoa kannattaa harjoitella ja harjoittaa. Vaikka riitatilanteessa ”autopilotti” kytkeytyy päälle, on omaa tapaa riidellä mahdollista muuttaa. Muutos kannattaa aloittaa niin sanotusti ”hyvän sään aikana”, silloin kun suhteessa asiat on mallillaan. Rakentavasta riitelystä voit lukea täältä
Pääasia on miettiä silloin tällöin, miten kohtelee muita ihmisiä. Käyttäydynkö aina tietyllä tavalla? Millainen oma lapsuuteni oli? Sainko näyttää tunteitani? Haluaisinko tehdä asiat samoin vai toisin kuin omat vanhempani? Miten toimin omassa parisuhteessani? Jari Sinkkosen (2018)
Rauhallisena hetkenä on hyvä katsoa hiukan menneisyyteen. Mistä olen oppinut riitelemisen tavan? Miten lapsuuden kodissani riideltiin ja sovittiin? On hyvä tunnistaa, miten oma mekanismi toimii; olenko nopeasti syttyvä, leimahteleva ja nopeasti leppyvä vai hitaasti kytevä, voimalla tulivuoren tavoin roihahtava ja hitaasti leppyvä. Nämä ovat tietenkin ääripäitä. Samoin on hyvä miettiä mitä tarvitsen leppymiseen? Olenko heti valmis puimaan riidan aihetta vai tarvitsenko ihan kunnolla aikaa sulatteluun? Millä tavalla läheisesi tai kumppanisi mahtaisi näihin kysymyksiin vastata ja miten uutta yhteistä tietoa voisi hyödyntää turvallisempaan riitelyyn?
Kysymysten avulla voit päästä paremmin kiinni siitä miten oma kiihtymyksesi toimii, jolloin voit ottaa vastuun omista ajatuksistasi, tunteistasi ja toiminnastasi. Usein on niin että osapuolten välillä on eroja, mutta se ei tarkoita sitä, että toisen täytyy muuttua toisen kaltaiseksi. Yhteisen keskustelun, itsen ja toisen erilaisuuden hyväksymisen avulla on mahdollista päästä turvalliseen tapaan riidellä ja sopia. Riidan tauottaminen, ”aikalisä”, on yhdessä sovittu tapa rauhoittaa kärjistyvä riitatilanne. Miten se toimii teillä? Miten se eroaa mykkäkoulusta?
Vastuu omista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta tarkoittaa sitä, että kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja, turvaton ja väkivaltainen toiminta ei. Toiminta voi olla myös hetken kuumuudessa sanottuja ikäviä sanoja. Kaikilla on oikeus saada elää väkivallattomassa kodissa ja jokaisella on oikeus olla turvassa. Muista että kun yrität parhaasi, olet riittävän hyvä!
Tee väestöliiton testi Kuinka turvallinen tunneyhteys minulla on kumppaniini?
Kirjoittaja,
Olli Mikkonen ja Pysäkin väkivaltatyöntekijät
Lapsia tulee suojella kaikin keinoin


Kymen Sanomat uutisoi (KySa 28.10.22), että Kaakkois-Suomen poliisin alueella kirjattiin 19. lokakuuta peräti 11 ilmoitusta epäillystä lapseen kohdistuneesta pahoinpitely- tai seksuaalirikoksesta.
Se oli poliisille surullinen ennätyspäivä lapseen kohdistuneissa rikosilmoitusten määrässä päivätasolla.
Lapsiin kohdistuvat rikokset herättävät julkisessa keskustelussa yleensä vahvoja negatiivisia tunteita sekä paheksuntaa ja tuomitsemista. Silti koettu väkivalta on usein salaisuus, jonka paljastaminen vaatii erityisesti lapselta paljon voimavaroja toimia vastoin aikuisten ylläpitämää hiljaisuuden kulttuurina.
Lapsia tulee suojella kaikin keinoin. Lapsen oikeus suojeluun väkivallalta kuuluu lapsen tärkeimpiin oikeuksiin. Se, miten tämä oikeus toteutuu, vaikuttaa olennaisella tavalla lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.
Arjessa meidän aikuisten tulee huolehtia siitä, että olemme lapsille niin turvallisia, että he uskaltavat kertoa myös kokemistaan oudoista ja pelottavista asioista. Usein lapsi ei tunnista kokemuksiaan väkivallaksi ja siksi on tärkeää, että aikuinen osaa kysyä ja kuulla tarkemmin.
Haastavissakin perhetilanteissa elänyt lapsi ja nuori voi kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi, mikäli hänellä on kasvuympäristössään vähintään yksi turvallinen kiintymyssuhde ja riittävästi muita suojaavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kokemus pärjäämisestä ja saatavilla olevasta avusta tukea vaativissa tilanteissa.
Hyvää tässä synkässä uutisessa on se, että nämä rikokset ovat tulleet esiin. Tutkitusti vain murto-osa perheen sisäisistä rikoksista, esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta tulee poliisin tai muiden viranomaisten tietoon. Nyt uhreilla on mahdollisuus saada apua.
Riippuen siitä, onko kyse perheen ulkopuolisesta tai sisäisestä väkivallantekijästä, avun tarve on vähän erilainen. Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki tarjoaa apua ja tukea lapsille ja vanhemmuuden tueksi väkivaltatilanteen jälkeen. Myös tekijät saavat apua väkivallasta eroon pääsemiseksi.
Sekä inhimillisen kärsimyksen että taloudellisten kustannusten vähentämiseksi lasten ja nuorten parissa toimivien ammattilaisten, muiden aikuisten ja päättäjien on kiinnitettävä huomiota väkivallalta suojaaviin tekijöihin ja ehkäisykeinoihin. Kansainvälinen YK:n sopimus lapsen oikeuksista ja monet säädökset Suomessa velvoittavat huolehtimaan, että jokaisella lapsella on turvallinen kasvuympäristö.
Pidetään yhdessä huolta siitä, että jokainen on turvassa.
Henna Hovi
Toiminnanjohtaja
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Lapsen Untuva

Leikki kuuluu olennaisena osana Untuvan toimintapäivään. Aamut aloitetaan yhteisellä laulu-leikki tuokiolla. Kauden edetessä lapset oppivat jo tutuiksi tulleet laulut ja osa isommista lapsista tietää jo sanojen kuvista mikä laulu/loru on kyseessä.
Lelujen jakaminen tuottaa välillä hankaluutta, mutta aikuisten ohjauksessa tätä taitoa on turvallista opetella ja yhteinen sävel leikkeihin voi löytyä.
Vanhemmat kuvaavat lapsen Untuvaa seuraavasti:
”Lapseni saa omanikäistä seuraa ja luo sosiaalisia suhteita”
”Lapseni saa kokemusta yhteisistä ruokailuista”
”Lapseni oppii irtautumaan äidistä turvallisesti tutussa ympäristössä”
”Hyvä lasku päiväkotiin siirtymiseen”
”Lapseni saa tukea uusien taitojen oppimiseen, sekä näkee kavereita”
”Arkeen tulee vaihtelua, kun pääsee leikkimään sellaisilla leluilla mitä kotona ei ole”
Piia Mikkola
Päiväryhmä Untuvan ohjaaja
Leikki kuuluu olennaisena osana Untuvan toimintapäivään. Aamut aloitetaan yhteisellä laulu-leikki tuokiolla. Kauden edetessä lapset oppivat jo tutuiksi tulleet laulut ja osa isommista lapsista tietää jo sanojen kuvista mikä laulu/loru on kyseessä.
Lelujen jakaminen tuottaa välillä hankaluutta, mutta aikuisten ohjauksessa tätä taitoa on turvallista opetella ja yhteinen sävel leikkeihin voi löytyä.
Vanhemmat kuvaavat lapsen Untuvaa seuraavasti:
”Lapseni saa omanikäistä seuraa ja luo sosiaalisia suhteita”
”Lapseni saa kokemusta yhteisistä ruokailuista”
”Lapseni oppii irtautumaan äidistä turvallisesti tutussa ympäristössä”
”Hyvä lasku päiväkotiin siirtymiseen”
”Lapseni saa tukea uusien taitojen oppimiseen, sekä näkee kavereita”
”Arkeen tulee vaihtelua, kun pääsee leikkimään sellaisilla leluilla mitä kotona ei ole”
EROVANHEMMUUDEN MONET KASVOT

5.4.2022
Haluan tulevaisuudessa sosionomiksi. Ja se haave ei olekaan enää kovin kaukana. Olin harjoittelussa Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti yhdistyksellä ja tein heille myös opinnäytetyön Erovanhemmuuden monista rooleista. Siksi minut pyydettiinkin kirjoittamaan blogiteksti tänne silloin, kun heillä on eron teemaviikko.
Vuonna 2020 avioeroon päättyi 13 478 avioliittoa (SVT). Erossa on usein mukana myös lapsia. Eron jälkeen yhteinen vanhemmuus voi tuntua vanhemmista haastavalta. Sillä vaikka parisuhde hajoaa erossa, niin vanhemmuus pysyy. Lapsella on edelleen samat vanhemmat. Tämän takia vanhemmuus on mietittävä uudelleen ja toisen vanhemman kanssa on pohdittava ja sovittava siitä, miten lapsen vanhemmuus hoidetaan.
Lapsella on aina oikeus mahdollisimman tasapainoiseen lapsuuteen. Hänen tulee saada hyvät ja turvalliset olosuhteet kehittyä sekä fyysisesti että psyykkisesti. Erotilanteessa lapsi tarvitsee aivan erityistä huomiota, sillä esimerkiksi lapsen emotionaalisen tuen tarve kasvaa. Lapsi tarvitsee välittävää, ymmärtävää ja turvallisuutta luovaa suhtautumista häntä kohtaan. Turvallisia aikuisia ympärilleen.
Lapsella on myös oikeus siihen, että hänen suhteensa toiseen vanhempaan ja muihin lähi-ihmisiin säilyy erosta huolimatta. Ero ei saa aiheuttaa sitä, että sen jälkeen ”Mussalon pappa” jää etäiseksi, koska häntä nähdään niin harvoin. Tämän vuorovaikutuksen luominen on aina aikuisen vastuulla, ei lapsen. Eron jälkeen perusturvallisuuden luominen ja ylläpitäminen lapselle on hyvin tärkeää. Vanhemmat eivät voi vaatia lasta valitsemaan puolta jommankumman vanhemman välillä, vaan hänen pitää saada olla tilanteessa puolueeton.
Vanhemmat voivat tukea lapsen hyvinvointia niin, että heillä on pääosassa eron käsittelyn lapsen kanssa, eikä pääosassa ole esimerkiksi riitely ex-puolison kanssa. Asiat tärkeysjärjestykseen. Molempien vanhempien tuki on hyvin tärkeää lapselle. Perheessä ero- ja riitatilanne on kuitenkin aina aika, jolloin muutoksia tapahtuu paljon ja tasapainoinen vanhemmuus on haaste. Tällaisessa tilanteessa perheet kaipaavat erityistä tukea.
Erotilanteessa on mahdollista saada tukea esimerkiksi Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti ry:n ”Ero lapsiperheessä”- työn kautta. Työssä tuetaan vanhemmuuttasi, autetaan rakentamaan vanhemmuutta puolisosi kanssa yhteisymmärryksessä ja pidetään huoli siitä, että lapsi ja hänen tarpeensa ei jää vanhemmilta eron myllerryksessä piiloon.
Tässä sinulle LINKKI Ero Lapsiperheessä-työn infoon
Vanhempien tukeutuminen perheammattilaiseen, erotyöntekijään eron ollessa ajankohtainen, on lapsen kannalta hyvin positiivista. Kun työntekijä on ollut työskentelyssä mukana, on huomioitu vanhempien mielipiteen ja edun lisäksi myös lapsen etu.
![]() | |
Eeva
(Kymenlaakson Ensi- ja turvakoti yhdistyksessä harjoittelun tehnyt opinnäytetyön kirjoittaja)
Lähteet:
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2022. Siviilisäädyn muutokset. Verkkojulkaisu. Helsinki: Tilastokeskus. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/ssaaty/2020/ssaaty_2020_2021-06-18_tie_001_fi.html .
Valokuvat saatavissa: https://pixabay.com/
Arkirakkautta

(kuva Sami Airola)
Vellamo-projektissa nuoret ovat keskiössä



